GBIF Finland

Tiira-lintutietopalvelun www.tiira.fi havaintoaineisto on vuoden 2011 alusta avoimesti tutkijoiden saatavilla Global Biodiversity Information Facility -verkoston kautta. Tiedot on saatavana osoitteesta http://data.gbif.org/datasets/provider/338.

GBIF on kansainvälinen järjestö, jonka tehtävä on saattaa maailman luonnon monimuotoisuutta koskeva tieteellinen tieto yleisesti ja avoimesti saatavaksi internetin kautta, jotta sitä voidaan käyttää hyväksi tieteessä, yhteiskunnassa ja kestävän kehityksen edistämisessä. GBIF aloitti toimintansa OECD Megascience Forumin projektina vuonna 2001 ja nykyään se perustuu jäsenmaiden hallitusten väliseen sopimukseen. Sitä voidaan luonnehtia vastaavaksi hankkeeksi kuin geenipankit, kansainväliset tähtitieteen observatoriot ja hiukkaskiihdyttimet. Kuten kansainvälisillä tiedeprojekteilla yleensä, sillä ei ole nimeä muilla kielillä kuin englanniksi.

Tätä kirjoitettaessa GBIF:n jäseninä on 55 maata ja 48 kansainvälistä järjestöä. Suomesta jäseninä ovat Helsingin, Turun, Jyväskylän, Oulun ja Itä-Suomen yliopistot sekä Kuopion kaupungin museo. Tiiran havaintoaineiston myötä mukana on nyt myös Birdlife Suomi ja sen jäsenyhdistykset. GBIF:in toimintaa Suomessa koordinoi Luonnontieteellinen keskusmuseo.

Joulukuussa 2010 GBIF:iin kuului 315 palvelintietokonetta joiden kautta oli pääsy kaikkiaan 10 443 tietokantaan tai aineistoon. Yhteensä näissä oli noin 267 miljoonaa tietuetta. Tietueet jakaantuvat suunnilleen 60/40 % luontohavaintojen ja museoiden kokoelmayksilöiden kesken. Suurimpia GBIF-tietolähteitä ovat Pohjois-Amerikan eBird, Britannian kansallinen biodiversiteetti¬verkko ja Ruotsin Artportalen, jota myös Ruotsin lintutieteellinen yhdistys käyttää. GBIF:n suurimmat aineistoryhmät ovat lintuhavainnot (noin 45%), kasvit (25%) ja hyönteiset (15%). Ennen Tiira-lintutietopalvelun liittämistä palveluun, Suomesta oli saatavana yhteensä 2,3 miljoonaa tietuetta noin 40 eri aineistosta josta suurin oli Suomen Perhostutkijain Seuran havaintotietokanta 1,5 miljoonalla tietueellaan. Tiiran liittyminen mukaan GBIF-palveluun moninkertaistaa Suomesta tarjolla olevan aineiston. Luonnontieteellisen keskusmuseon tavoite on, että Suomen kaikki museot ja luontoseurantoja toteuttavat tahot ryhtyisivät GBIF-tietolähteiksi ja maamme kaikki noin 30 miljoonaa digitaalisessa muodossa jo olevaa tietuetta saadaan liitettyä palveluun.

Tiiran havaintoaineisto päivitetään GBIF-palveluun 1-3 kuukauden välein. Tietojen siirto on toteutettu tavalla, jossa on kiinnitetty erityistä huomiota korkeaan tietoturvatasoon ja samalla on varmistettu se, ettei tietojen päivitys GBIF-palveluun haittaa Tiiran normaalikäyttöä eli ettei tietojen päivittäminen näy käyttäjille esimerkiksi Tiiran hetkellisesti hitaampana toimintana.

GBIF-palveluun ei toimiteta Tiiran salattua aineistoa eikä havaintoja, joista puuttuvat koordinaatit. Toimitettavan aineiston paikkatietoa epätarkennetaan noin 10x10 kilometrin tarkkuudelle koordinaatteja pyöristämällä. Samalla myös paikannimien tarkkuutena käytetään kuntatasoa. Epätarkennuksen tarkoituksena on varmistaa se, ettei aineistoa voi väärinkäyttää käyttöehtojen vastaisesti esimerkiksi yksittäisen luontokohteen YVA-selvityksiin. Valittu tarkkuus on kuitenkin riittävä GBIF-palvelujen näkökulmasta. Palveluun välitettävässä aineistossa havaintojen tekijänä on aineiston omistava yhdistys. Tämän tarkoituksena on suojella havainnoijien yksityisyyttä.

Tiedon käyttäjät joutuvat noudattamaan GBIF Data Use Agreementin ehtoja. Sen mukaan tiedon käyttäjän on tunnustettava tuotteissaan tietolähteet ja siteerattava heitä normaalin tieteellisen käytännön mukaisesti. Heidän on myös noudatettava Tiiran aineistolle annettuja erityisehtoja, kuten esimerkiksi aineiston kaupallisen käytön kieltoa. Sen lisäksi on huomattava, että EU-lainsäädännön perusteella aineistoa ei saa käyttää ilman erityistä lupaa, jos se muodostaa teoksesta oleellisen ja merkittävän osan.

Havaintoaineiston yhteiskäyttö tehostaa aineistojen hyödyntämistä, antaa mahdollisuuden uusille kontakteille, vahvistaa Tiiran yleistä merkitystä sekä luo sille uskottavuutta tiedeyhteisön ja laajojen havaitsijajoukkojen piirissä. Sitä voidaan käyttää myös hyväksi Tiiran jatkokehitykseen liittyvien rahoitushakemusten tekemisessä. GBIF raportoi tiedon tarjoajille säännöllisesti tietojen toteutuneesta käytöstä.

Kysymyksiä Suomen GBIF-toiminnasta voi lähettää koordinaattorille, dosentti Hannu Saarenmaa, Luonnontieteellisen keskusmuseon digitointikeskus, Itä-Suomen yliopisto, Joensuun tiedepuisto, PL 111, 80101 Joensuu. Puhelin 050-4479668, helpdesk@gbif.fi. Lisätietoja myös www.gbif.fi ja www.gbif.org.

Hannu Saarenmaa, Matti Riihimäki ja Antti J. Lind

(Tiira-lehdessä 1/2011 ilmestynyt artikkeli pienin täydennyksin)