GBIF Finland

Osana ympäristöhallinnon tuottavuusohjelmaa olevan luonnonsuojelun tuottavuushankkeen kahden alatyöryhmän loppuraportit ovat valmistuneet. LAJI-ryhmä arvioi keskeisimmäksi ja välttämättömäksi kehittämiskohteeksi yhteiskäyttöisen lajitietojärjestelmän kehittämisen. Kehitettävä yhteiskäyttöinen lajitietojärjestelmä sisältää keskeiset kaikkiin lajeihin liittyvät tiedot, lajien havainto- ja esiintymätiedot sekä suojeltavien lajien tarvittavat tiedot. Toinen keskeinen kehittämiskohde on lajien tarvitsemien suojelutoimien valtakunnallisten ja alueellisten priorisointien toteuttaminen sekä valtakunnallisen lajisuojelun toimintaohjelman laatiminen. Kolmas keskeinen kehittämiskohde on suojelualueiden ulkopuolisten lajiesiintymien suojelun tehostaminen nykyisestä, erityisesti yksityismailla. LAJI-ryhmä ehdottaa myös kansallisen lajitietoa hallitsevan ja lajisuojelua ohjaavan konsortion perustamista. Siihen kootaan alkuvaiheessa LTKM:n ja SYKE:n lajiasiantuntemus sekä LAJI- ryhmän ehdotuksen mukaisesti järjestettävä eliötyöryhmäkoordinaatio. Konsortiossa lajitietokeskus ylläpitää lajitietojärjestelmää ja asiantuntijaohjaus luo kiinteät yhteydet aluehallintoon ja muihin toimijoihin. Lajitietokeskus toimii kiinteässä yhteistyössä LTKM:n kanssa tai sen osana ja lajisuojelun asiantuntijaohjaus on SYKEssä. Eliöryhmäkohtaiset asiantuntijatyöryhmät toimivat kiinteässä yhteydessä toimia toteuttavaan hallintoon. Toimintaan suunnataan riittävät voimavarat pääosin olemassa olevista organisaatioista. Jatkossa selvitetään tarve ja mahdollisuudet yhdistää voimavarat ja luonnonsuojeluhallinnon ulkopuolisten, lajiasiantuntemusta omaavien toimijoiden mahdollisuudet osallistua konsortioon. SETI-työryhmä ehdottaa, mm. että Suomeen perustetaan yksi kansallinen biodiversiteettitietoverkosto, jossa ovat osallisena maassamme tällä hetkellä hajallaan toimivat tietoverkostot ja kansainväliset aloitteet, kuten CHM, GBIF, LTER, GEOSS /GEO BON, ym. Tietoverkosto, jota kutsutaan työnimellä LUMONET 2.0, tarjoaa mahdollisimman pitkälle integroidulla tavalla pääsyn Suomen biodiversiteettitietoon yhden portaalin kautta. Biodiversiteettiseurannan tiedonhallintaa tulisi kehittää hajautetusti palvelukeskeisen lähestymistavan mukaisesti avoimen yhteiskäytön periaatteella ja aineistojen käytettävyyttä lisäten. Työryhmä ehdottaa, että maamme kaikki laji- tai luontotyyppitietoa hallitsevat tahot omaksuvat aineistoilleen vapaan ja avoimen yhteiskäytön politiikan, jotta nämä tietoaineistot saadaan nykyistä tehokkaampaan ja monipuolisempaan käyttöön. Tietojen avoimen yhteiskäytön tukemiseksi tulisi kehittää uusia rahoitusinstrumentteja. Vapaasti ja avoimesti tietojaan tarjoavia olisi tarpeen mukaan hyvitettävä tällaisesta palvelusta. Vuoden 2009 aikana tulisi käynnistää erityinen projekti po. tietoverkoston rakentamiseksi ja kampanja tiedon avoimen yhteiskäytön vauhdittamiseksi. SETI-ryhmä arvioi, että valtakunnallisen biodiversiteettiseurannan ja sen ylläpitämiseksi tarvittavan verkostoyhteistyön koordinointiin ja ohjaukseen sekä raportointiin tarvitaan vuosittain 2 htv:n työpanos. Tarvittavat voimavarat jaetaan TST-ryhmän ehdotuksen mukaisesti Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) ja Helsingin yliopiston Luonnontieteellisen keskusmuseon (LTKM) kesken. Ehdotettujen kahden henkilötyövuoden työpanoksella seurantojen verkostoyhteistyö voidaan järjestää nykyistä tehokkaammin ja turvata samalla seurantaan käytettyä vapaaehtoistyötä. SETI-työryhmä ehdottaa myös, että luonnontieteellisten tutkimusaineistojen yhteisiä arkistointipalveluja kehitetään valtakunnan tasolla ja biodiversiteettiaineistot, joilla ei ole selkeää pitkäaikaisarkistoinnista huolehtivaa omistajaa, talletetaan tällaiseen palveluun yleisesti saataviksi. Palvelun toteuttaisi LTKM ympäristöhallinnon ja tutkimussektorin toimijoiden (opetusministeriö, Suomen Akatemia, julkaisusarjat) kanssa yhteistoiminnassa. LTKM:sta työryhmissä ovat olleet mukana Juhani Lokki ja Hannu Saarenmaa. Raportit ovat saatavissa ympäristöhallinnon sivuilta. Ne lähtevät nyt lausuntokierrokselle.